Faro‎ > ‎

Faron säännöt

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto - SVYL - Finljandskaja Assotsiatsija Russkojazytchnyh Obstshestv - FARO ry

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto - SVYL - Finljandskaja Assotsiatsija Russkojazytchnyh Obstshestv - FARO ry, jäljempänä Liitto, jonka toimialueena on koko maa ja kotipaikkana Helsingin kaupunki

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Liitto on Suomen venäjänkielisten järjestöjen edustus- ja neuvotteluelin.

Liiton toiminta tapahtuu venäjän kielellä. Virallinen asiointikieli Suomen viranomaisten kanssa on suomi, joka on myös kirjanpitokieli. Venäjänkieliset Kokouspöytäkirjat ja muut asiakirjat käännetään tarvittaessa suomen kielelle.

Liiton tehtävät ja tavoitteet:

  • toiminnan koordinointi ja yhteistyön järjestäminen jäsenyhdistysten kanssa koskien Suomen venäjänkielisen väestön intressejä
  • venäjän kielen, perinteiden, kulttuurin ja tieteen säilyttäminen, levittäminen ja tunnetuksi tekeminen
  • tiedottaminen venäjänkieliselle väestölle eri kysymyksistä, jotka liittyvät kotoutumiseen ja integrointiin Suomen yhteiskuntaan
  • vaikuttaminen niihin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka koskevat Suomen venäjänkielisen väestön intressejä
  • tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja viranomaisille ja yhteiskunnallisille organisaatioille Suomen venäjänkielistä väestöä koskevissa asioissa
  • yleisen mielipiteen muodostaminen ja ilmaiseminen eri aiheista, joilla on merkitystä niin venäjänkieliselle väestölle kuin Suomen yhteiskunnalle yleensäkin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi Liitto:

  • järjestää konferensseja, seminaareja ja muita vastaavia tapahtumia Suomen venäjänkielistä väestöä koskevien ajankohtaisten kysymysten käsittelyä varten
  • harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa
  • järjestää erilaista koulutus- ja opetustoimintaa
  • antaa neuvontaa hallinnollisille laitoksille, eduskunnan edustajille ja muille, muun muassa kansallisille, organisaatioille Suomen venäjänkielistä väestöä koskevista kysymyksistä sekä käy neuvotteluja em. tahojen kanssa
  • osallistuu paikallisiin ja kansainvälisiin kongresseihin, seminaareihin, neuvotteluihin sekä muihin vastaaviin toimenpiteisiin, joissa käsitellään Suomen venäjänkielistä väestöä koskevia kysymyksiä
  • perustaa pysyviä tai määräaikaisia asiantuntijaryhmiä, jaostoja ja projektiryhmiä.

3. Jäsenet

Liiton varsinaisina jäseninä voivat olla sellaiset Suomessa toimivat rekisteröidyt yhdistykset, jotka hyväksyvät Liiton tarkoituksen ja säännöt. Liiton kannatusjäseninä voivat olla sellaiset Suomessa toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka haluavat tukea Liiton toimintaa. Jäsenten tulee olla sellaisia yhdistyksiä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka joko:

  • toimivat venäjänkielisen väestön parissa,
  • toiminnallaan edistävät venäjän kielen opiskelua ja venäjän kielen taidon ylläpitoa Suomessa,
  • harjoittavat venäjänkielistä julkaisu-, tiedotus-ja opetustoimintaa Suomessa tai
  • ovat venäjänkielisen väestön perustamia yhdistyksiä niiden työkielestä riippumatta.

Varsinaisilla jäsenillä on äänioikeus Liiton kokouksissa. Kannatusjäsenillä on läsnäolo-ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta Liiton kokouksissa.

Päätöksen varsinaisten jäsenten ja kannatusjäsenten hyväksymisestä tekee Liiton Hallitus liittymishakemuksen perusteella. Tarvittaessa Hallitus voi pyytää jäseneksi hakevalta muita tarvittavia asiakirjoja tai tietoja.

Yksityinen henkilö, joka on tuonut merkittävän panoksen Liiton toimintaan, voidaan Hallituksen ehdotuksesta Liiton kokouksen päätöksellä kutsua Liiton kunniapuheenjohtajaksi.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota Liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti Hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta Liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen Liitosta seuraavissa tapauksissa:

  • jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta,
  • jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on Liittoon liittymällä sitoutunut,
  • menettelyllään huomattavasti vahingoittanut Liittoa,
  • ei enää täytä laissa taikka Liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaiset jäsenetja kannattajajäsenet ovat velvollisia maksamaan liittymis- ja jäsenmaksuja.

Jäseniltä perittävän Iiittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous.

Kunniapuheenjohtaja on vapautettu liittymis- ja jäsenmaksujen maksamisesta.

6. Hallitus

Hallitus valitaan Liiton syyskokouksessa.

Hallitus hoitaa Liiton asioita sääntöjen ja Liiton kokouksissa tehtyjen päätösten mukaisesti.

Hallituksen kokoonpanoon kuuluu puheenjohtaja, viisi (5) varsinaista jäsentä sekä kaksi (2) varajäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan, toiminnanjohtajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan (hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan) kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet Hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä.

Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, asian ratkaisee puheenjohtajan (hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan) ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Liiton nimenkirjoitusoikeus on Hallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla ja toiminnanjohtajalla, sekä henkilöllä, jolle Hallitus on myöntänyt henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden - aina kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja Hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle/tilintarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta.

Toiminnantarkastajan/tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa Hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

9. Liiton kokoukset

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Liiton kevätkokous pidetään tammi-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa Hallituksen määräämänä päivänä.

Liiton ylimääräinen kokous pidetään seuraavissa tapauksissa:

  • jos sen pitämisestä päätettiin Liiton kokouksessa,
  • jos Hallituksen mielestä siihen on aihetta,
  • kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) Liiton äänioikeutetuista jäsenistä vaatii sitä kirjallisesti Hallitukselta.

Ylimääräinen kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty Hallitukselle.

Liiton kukin varsinainen jäsen on oikeutettu lähettämään Liiton kokoukseen kaksi äänioikeuden omaavaa valtuutettua edustajaa. Kunkin kannattajajäsenen kahdella edustajalla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kunniapuheenjohtajalla on kokouksissa äänioikeus. Kunniapuheenjohtajan äänioikeutta ei voi käyttää valtakirjalla.

Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Liiton kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava Liiton kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyillä sähköposteilla tai kirjeillä.

11. Varsinaiset kokoukset

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen esityslista
  5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan/tilintarkastajan lausunto
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä Hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Hyväksytään kokouksen esityslista
  5. vahvistetaan Liiton toimintasuunnitelma, talousarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
  6. Valitaan Hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai/ja yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
  8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli Liiton jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti Hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää esityslistaan, joka tulee kokouskutsun mukana.

12. Sääntöjen muuttaminen ja Liiton purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai Liiton purkamisesta on tehtävä Liiton kokouksessa, jossa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa läsnä olevista äänioikeutetuista jäsenistä sen puolesta äänestää. Kokouskutsuun sisällytettävässä esityslistassa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai Liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa käytetään Liiton varat ja omaisuus Liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Финляндская Ассоциация Русскоязычных Обществ р. о. – ФАРО


Tämä on Faro'n ehdotus liiton uusiksi säännöiksi.

Niitä ei ole hyväksytty julkaisuhetkellä 20.11.2013.

Säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 23.11.2013.

Faro'n kotisivut ovat osoitteessa:
http://www.faro.fi/indexrus.html
Comments